Oli elokuinen aamu
Kun tähän maailmaan
Poika kapaloihin saapui
Äiti itki onneaan
Minä olin kahdentoista
Kun äidin kanssa jäin
Heti isän lähdön jälkeen
Jokin särkyi sisälläin
Kyllä aika haavat parantaa
Joku joskus pääsi sanomaan
Ja niin taivas itkee hiljaa
Vasten mun ikkunaa
Ja niin taivas itkee hiljaa
Heti rippikoulun aikaan
Sinut ensi kerran näin
Olit kaunis kuin ensilumi
Joka varhain maahan jäi
Kotikylän joen vartta
Me usein aikaisin
Aamulla kahden kouluun
Kuljimme jalkaisin
Sen kerran tulin kotiin päin
Tytön kuolleen joessa mä näin
Ja niin taivas itkee hiljaa
Vasten mun ikkunaa
Ja niin aamu vaihtuu iltaan
Talvi tekee tuloaan
Sä mitä silloin teet
Kun on voimas ehtyneet
Ja ystävistä ympärillä jää vain kyyneleet
Ja niin taivas itkee hiljaa
Päälle tumman, puisen kirstun
Siihen samaan eteiseen
Hetkeksi nyt istun
Hhavahdun tunteeseen
Ja niin taivas itkee hiljaa
Vasten mun ikkunaa
Ja niin aamu vaihtuu iltaan
Talvi tekee tuloaan
Sä mitä silloin teet
Kun on voimas ehtyneet
Ja muistostasi ympärillä jää vain kyyneleet
Ja niin taivas itkee hiljaa
